Itäisen tikkurilan ympäri kolmessa vartissa

(Tämän tarinan tapahtumat sijoittuvat alkuvuoteen 2005, jolloin Pommi pääsi nilkkamurtumani takia Sannille hoitoon. Enjoy!!)
© Sanni Heinonen

Tervetuloa
ohjatulle urbaani-extreme-koirasafarille "Itäisen Tikkurilan ympäri
kolmessa vartissa"! Moottorimme ovat turvallisia ja erittäin kokeneita,
takana kahden hillitsemättömän ajokerran kokeilu. Retkemme vetäjä on
vastuuntuntoinen ja riskit huomioon ottava sekä kielitaitoinen, puhuu
myös hevosta tarvittaessa. Kalusteemme ovat muutamaa kymmentä pulkasta
läpipurtua hampaan jälkeä lukuunottamatta huippukunnossa! Ajopelinä on
vuoden 2004 mallia oleva sähkönsininen polyeteeni pulkka jossa on
moottorina noin 90 kilon koiranlihamoottori, turboahdettu TublaHofster
5.8. Moottoreiden karva on kiillotettu ja anaalit tyhjennetty
säännöllisesti. Yritys ei vastaa satunnaisista hajuhaitoista.
Toivottavasti viihdytte seurassamme! Varatkaa mukaanne sopivasti
selluliittiä pakaroissanne sekä jäykkäpohjaiset kengät turvallisen
kaarreajon ja pysähtymisen turvaamiseksi.

Ensin patikoimme
lämmittelyksi Keravajoen varteen Maarinkunnaan viihtyisten rivitalojen
rikkumattomaan rauhaan. Siinä nousemme kyytiin ja kimakan ulinan (vasen
moottori) sekä möreän mölinän (oikea moottori) säestyksellä ampaisemme
matkaan. Ohitamme rivitalojen pihamaat ja idyllisesti pimeässä
loistavat olohuoneiden ikkunat kahdenhoffin nopeudella. Reitti jatkuu
joen vartta jossa tähän aikaan illasta on muitakin retkeilijöitä.
Ohjelmistoon kuuluu erittäin jännittävä kohtaaminen mutkan takana
odottavan pelosta jäykäksi jähmettyneen cairninterrin kanssa. Retken
vetäjällä on ISÄNTÄ-pipo silmillään parantamassa näkyvyyttä joten hän
reagoi salamannopeasti ja huudahdaa refleksin omaisesti
ppptttrrrrrruuuuuu ja vetää ohjista. Öh, vetoliinoista. Tällöin
matkaajien kannattaa kiljahtaa ODOTA tai SEIS niin valjakko pysähtyy.
Mikäli siis ylipäätään halutaan pysähtyä ihmettelemään syliin nostettua
pikku karvaturria joka kovin äreä on. Safaristien egossa tuntuu
nostetta kun turjakkeen omistajat kaikesta huolimatta päivittelevät
kaluston erinomaista kuntoa ja henkeäsalpaavaa vauhtia. Kyllä kelpaa
ajella!

Matka jatkuu. Seuraava jännityksen paikka on sillan
alitus kapeaa polkua pitkin. Ylämäessä oikeanpuoleinen kone hyytyy ja
ryhtyy puremaan pulkkaa ja repimään matkanvetäjää mölisten hihasta.
Tämä kaikki kuuluu luonnollisesti asiaan. Tässä vaiheessa olllaan
pienessä ylämäessä, ja vaarana on että toisen moottorin hyydyttyä
aktiivisempi vasen moottori vaihtaa iloisesti kiljahtaen suuntaa
takasin päin jolloin pulkka lähtee liukumaan takaperin kohti jokea.
Eipä mittään hättää, tilanne on hallussa! Vasen moottori roikottaa
pulkkaa keulasta leuoissaan vaikka pulkalla istuu täysi lasti
matkaajia. Tässä hinauksessa pääsemme mäen ylös. Hienoisen virityksen
jälkeen matka jatkuu. Seuraavassa risteyksessä moottoreilla sekä
matkanjohtajalla on hienoista erimielisyyttä reittivalinnasta.
Moottorit suuntaavat eriäville teille vastakkaisiin suuntiin
matkanjohtajan valitessa suorimman reitin penkkaan. Mutta tämän
varikkokäynnin jälkeen matka jatkuu.

Ohitamme Tikkurilan
maalitehtaat joen vartta kaartaen. Valvontakamera ottaa ohikiitävästä
seurueesta kuvan. Kuvia voi tiedustella maalitehtaan kansliasta
seuraavana arkipäivänä. Läheisesssä palvelutalossa vanhukset kömpivät
ikkunoihinsa ihastelemaan erikoista näkyä. Tunnelma on katossa
matkanjohtajan huutaessa endorfiinisesti lisää vauhtia MARS MARS
HIENOOOOO HYVÄÄÄÄ ANNA MENNÄ VAAAN! Läheinen kävelysilta kosken yli
tyhjenee ihmisistä valjakon lähestyessä. Matkanohjaaja huutaa SEIS ja
pulkka tekee näyttävän jalkajarrukäännöksen. Kaikki hyppäävät
yhtäaikaisesti kyydistä jolloin oikea moottori leikkaa kiinni pulkkaan.
Oikea moottori kantaa pulkan sillan yli ja reuhtoo mennessään niin että
puree kieleensä. Punaisia tippoja hangelle. Kuuluu asiaan. Tässä
vaiheessa olemme safarin puolivälissä. Nyt käännymme takaisin päin, ja
patikoimme hetken nauttien kirpeästä talvisäästä.

Keskusrikospoliisin
pytingin kohdalla asettaudutaan taas pulkkaan. Onkohan täällä tutkaa?
Ovathan turvavyöt kiinni? Nyt vaihdetaankin moottorien paikkaa jotta
enemmän töitä tekevään vasempaan moottoriin ei tule kulumia
epätasapainosta. Oikea moottori joka siis nyt onkin vasen jyrähtää
käyntiin ennennäkemättömän voimakkaana. Vakavia ylikuumenemisen
merkkejä on havaittavissa. Se alkaa saavuttaa vasenta moottoria joka
yrittää karkuun minkä kapasiteetiltaan pääsee. Oikea moottori hyppää
penkkaan, ja vasen pulkkaan. Pulkka jää mutta matkanjohtaja jatkaa
matkaa. Tässä tarvitaan niitä takapuolen luontaisia pehmikkeitä.
Saatuaan yhä korkeilla kierroksilla käyvät moottorit irti toisistaan ja
ranteisiinsa kietoutuneet vetoliinat käsistään matkanjohtaja noutaa
pulkan ja palauttaa moottorit vanhoille paikoilleen jossa ne tuntuivat
toimivan vakaammin. Ja taas mennään!

Pulkka kaartaa yhdellä
jalaksella vauhdikkaasti Metsäntutkimuslaitoksen editse. Päästäänköhän
valvontavideolle? Edessä on jälleen kiihdytyssuora. Presidentti
Relanderin entisen asunnon luona tiessä on hyppyri, älkää jännittäkö
liikaa, rennosti vaan! Ja hoplaa, noin, eihän se kovin kirpaissut!
Ohitamme samaa vauhtia vielä Kasvintuotantokeskuksen tutkimuslaitoksen
ja teemme läpileikkauksen eräästä lähiöstä. Sitten on jälleen pienen
patikoinnin paikka jolloin oikea moottori kantaa taas pulkkaa
näytösluonteisesti ja tekee siihen hieman lisää ilmanvastusta
vähentäviä reikiä. Sitten vielä viimeinen erikoiskoe. Istukaamme
pulkkaan. Tässä vaiheessa vasen moottori karkaa ennen aikojaan, oikea
ampaisee sen perään ja pulkka jää. Matkanjohtaja raahautuu perässä.
Mutta onneksi tämä kuuluu asiaan ja tilanne on täysin hallinnassa,
muuten näyttäisi aika vaaralliselta kokemattoman safarituristin
silmiin. Retki päättyy kunniakierrokseen Pizzeria Mamma Mian editse.
Bussipysäkillä väki väistää kun upea valjakko kiitää rinta rottingilla
ohitse. Kiitos matkaseurasta! Tervetuloa uudelleen, yksikään
järjestämämme retki ei ole samanlainen!

Terveisin Team Palli ja Rommi sekä matkanjohtaja Sanni the Stuntwoman

Kuvassa vasemmalla vasen moottori ja oikealla oikea moottori.