Pitkästä aikaa

Lomat on lusittu. Täytyy sanoa, että oli kyllä onnistunut viikko Saariselällä. Teemu oppi laskettelemaan niin hyvin, että päästiin neljäntenä mäkipäivänä jo punaseen mäkeen. Miinalla riitti ohjelmaa, vaikka meidän perhe ei vetohiihtotestiä lukuunottamatta laduilla viihtynytkään. Mummo-osasto viihtyi sitäkin paremmin ladulla ja Miina pääsi joka päivä juoksemaan ihan reilua lenkkiä. Pisimpänä lenkkinä vetäisi vähän päälle kakskytä kilsaa. Oli kyllä tuon lenkin jälkeen illalla melko rauhallinen, mutta into pinkeenä heti seuraavana aamuna taas menossa.

Loman jälkeen onkin ollut toisenlaista ohjelmaa. Viime viikolla käytiin hoffien tuomarikollegiossa testaamassa uusia tuomarikokelaita, joista 4/5 läpäisi tilaisuuden. Ois pitäny ottaa toi meijän handleri mukaan, kun en oo ite oikeen innostunut koiria asettelemaan. Miinaakaan ei ois voinu vähempää kiinnostaa seistä vuorollaan viiden eri ihmisen ihmeteltävänä ja sithän se loppuarvioinnissa sai hepulin ja tappoi mun hihaa pienellä hoffin raivolla, muristen ja kiskoen hihan kymmenen senttiä pidemmäks. Mulla meinas tulla pissa housuun, kun hihittelin elukalle ja yritin hillitysti sitä rauhottaa. Eihän se näyttelytouhunkaan nyt pidä niin kauheen vakavaa olla. Miina muuten joutui elämänsä ensimmäistä ja heti perään toista kertaa ihan mittatikun allekin. Eihän se missään tapauksessa iso oo, tai pieni, mut kiva et on sekin nyt käyty, tuloksia mulle ei tosin kerrottu, mut sanoisin edelleen et se on öpaut 62, eli just sopiva. Vähän Miina mulkas ekaa mittaajaa epäilevästi, kun äijä muutenkin lähestyi koiria omituisesti hiipien, mut eipä siinä sitten sen kummempaa ihmetelty.

Päivää aiemmin käytiin häiriköimässä Pihlan ja Vinka-hoffin paikallaoloa. Pommikin pääsi häiriökoiraksi ja sai ottaa parin minuutin "tottistreenin". Hyvin meni paikallamakuutreeni ja Vinka nappasikin pari päivää myöhemmin hienon ykkösen alokasluokasta, vaikka nuori dopperi paukkasi vierestä päälle!

Seuraava mielenkiintosempi häppeninki on tulevana viikonloppuna, kun Miina luonnetestataan. Odotuksia ei ole noin omituisesta otuksesta suuntaan, eikä toiseen, mutta on kyllä mielenkiintosta nähä mitä testi tuo tullessaan. Pitää käädä vielä tossa paikallisella eläinlekurilla etsimässä Miinan siru, kun sitä ei yllättäen syksyn BH-kokeessa löytynyt... Palataan asiaan viimeistään viikonloppuna.

‹ edellinen  •  11 of 299  •  seuraava ›