Tänä aamuna suuntasimme Miinan kanssa Oulunkylään HPH:n järjestämään luonnetestiin. Tuomareina toimivat Auli Kiminki ja Pirjo Ojala-Laine. Kumpaisestakaan tuomarista ei ollut etukäteen mitään hajua, mutta tänne mentiin, koska oli sopivaan aikaan ja lähellä. Hyvin tuomarit toimivat, toinen ehkä paremmin, kuin toinen ;) mutta koiranlukutaitoa löytyi kummaltakin.

Kävin Miinan kanssa keskiviikkona omalla eläinlääkärillä varmistamassa, että mikrosiru on tallessa ja luettavissa, sillä sitähän ei BH-kokeessa koirasta löytynyt. Eikä meinannut alkuun löytyä nytkään, mutta onneksi paikalla oli insinööri, joka osasi oikeata nappia painaa ja sieltähän se siru löytyi, mistä pitikin.

Aloitettiin tuttuun tapaan luoksepäästävyydellä. Miina istua nakotti mun ja tuomarin välissä katse nauliutuneena harvalukuiseen yleisöön. Tuomari kutsui Miinaa, joka kääntyi katsomaan kuka huutelee ja keskittyi taas yleisöön. Uusi iloisempi kutsu tuomarilta ja kyykistyminen, jolloin meni morjestamaan ja viihtyi hyvin paijattavana tuomarin kainalossa. Arvosana+3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin.

Seuraavaksi mentiin kelkalle. Miina seisoi ensin hiljaa mun etuviistossa ja katseli kelkan tuloa nytkähtäen aina, kun kelkkakin. Kelkan lähestyessä Miina otti leikkiasennon, eli persus pystyssä haastoi kelkkaa ja alkoi haukkumaan. Kelkan lähestyessä aina vaan metakka jatkui ja Miina kiersi välillä mun takaa toiselle puolelle ja takaisin. Kelkan pysähtyessä mun viereen Miina meni samantien tutkimaan sen, vaikka olikin aika varautuneen oloinen. Käytiin kääntymässä kelkan lähtöpisteellä ja palattiin takaisin kelkan vierestä, eikä siinä sen ihmeempiä. Kelkka oli nähty.

Tasitelutahtoa mitattiin puukepillä. Ensin Miina jäi vesi kielellä katselemaan viiden metrin päässä eväitään rapistelevasti syövää ihmistä toiverikas katse silmissään, mutta lähti sitten taistelemaan kepistä. Alkuun näytti mun silmään aika löysältä Miinan ote, eikä se kertaalleen "voitettuaan" lähtenyt tarjoamaan tuomarille revanssia. Toiseen erään syttyi selvästi enemmän, mutta ei samalla tavalla mitä tuttujen kanssa. Sen verran tiukemmin roikkui nyt kepissä, että tuomari sai nostettua etupäätä ilmaan. Miina ei myöskään irrottanut otettaan, vaikka tuomari toisella kädellä pariin otteeseen tarrasi kiinni päästä ja peitti Miinan silmät. Arvosanaksi +2 kohtuullinen.

Puolustushalussa tuli toinen pieni ylläri. Tiesin Miinan puolustavan kyllä, mutta etukäteen ajattelin sen kuitenkin viime tipassa väistävän. Näin ei käynyt, vaan Miina pysyi kokoajan kahdella jalalla remmiin nojaten mun ja tuomarin välissä ja oli melko hurjana. Hyökkäyksen loputtua kesti hetken, ennen kuin Miina uskoi tuomarin hyviin tarkoitusperiin. Tuomarien mukaan puolustusreaktio oli niin suuri, että Miinalla otti hetken aikaa kääntää se offille. Tuomarin luokse jäämisessä ei ollut mitään ongelmaa ja luokse se tuli vauhdilla. Meni tosin pitkäksi ja ehdinkin jo miettiä, että se juoksee suoraan sämpylätytön luokse ;). Arvosana +2 suuri, hillitty.

Kovuutta testattiin mm. ilmaan nousevilla haalareilla ja perään pyörivällä tynnyrillä. Heti haalarien hypättyä ilmaan oli käännyttävä takaisin ja tuomarin käskystä uudellen haalarien ohi. Tästä kohdasta ohjaaja sai tuomarilta täyden kympin! Haalarit pomppasivat ilmaan ihan koiran kohdalla, se ehti vain väistää ja murahtaa, kun oltiin jo menossa takaisin. Uudelleenkohtaamisessa Miina selvästi katsoi maassa lojunutta myttyä ja kiersi sen, mutta ei hermoillut siitä sen enempää. Takaa tulevaan kolisevaan tynnyriin ensireaktio oli räväkkä, mutta sen jälkeen Miina tuntui vain tuumaavan, et aha, okei. Kun menin tynnyrin päälle istumaan, niin Miina tunki siihen rapsutettavaksi, kuten se tekee aina jos joku istuu sopivasti hollilla. Kovuudesta arvosanaksi +1 hieman pehmeä.

Toimintakykyä testattiin kelkan lisäksi pimeässä huoneessa. Ovelta lähti lastulevyistä tms. rakennettu siksak-käytävä, jonka päähän jäin istumaan penkille. Tuomarit kertoivat, että huoneeseen päästyään Miina oli välittömästi iskenyt kuonon maahan ja jäljesti suoraan mun luokse välittämättä lattialla lojuvasta roinasta. Toimintakyvystä +2 hyvä.

Toiseksi viimeisenä osiona oli terävyyden erikoisosuus, eli seinä. Koira kytkettiin keskellä seinää olevaan ketjuun ja jätettiin ilman turinoita oman onnensa nojaan. Tässä osiossahan ohjaaja on piilossa ja voi vain jännittyneenä kuunnella, kuinka koira puolustaa itseään uhattaessa. Kuuleman mukaan Miina reagoi välittömästi ja oli tosissaan. Tässä tuomarit kertoivat samaa, kuin puolustushalua mitattaessa, että koira reagoi niin voimakkaasti, ettei se ihan heti hyökkäyksen jälkeen ole kaveria. Se ei siis ilmennä mitään jäljelle jäävää hyökkäyshalua, mutta ristiriitatilanteessa menee se minuutti, kun koira vaihtaa moodia. Terävyydestä +2 suuri ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua.

Laukausvarmuus testattiin lopuksi ja vaikka en muista, että Miinalle olisi ammuttu, niin kaiken maailman ilotulitusten jälkeen, en uskonut sen juurikaan reagoivan ja +++ Laukausvarma se sitten olikin.

Hermorakenteeltaan Miina on +1 hieman pehmeä, mutta kuulemma erittäin vahva +1. Tämä oli ainoa numero, josta olin etukäteen aika varma. Miina oli itseasiassa hieman vähemmän hieman pehmeä, jos noin nyt edes voi sanoa, mitä olin ajatellut. Eli siinä mielessä tuo vahva +1 osuu kohdilleen. Se kuitenkin on pehmeämpi, kuin kohtuullisen kova Pommi. Tuomareiden mukaan on onni, että koira on hieman pehmeä, sillä hyvällä toimintakyvyllä plus testin osoittamalla terävyydellä ja puolustushalulla se voisi olla aika haasteellinen tapaus.

Vilkkaudesta tuli +3 vilkas. Etukäteen olin vähän taipuvainen arvioimaan tämän kohdan erittäin vilkkaaksi, mutta sitä Miina ei ainakaan testissä ollut. Osaahan se olla jo aika rauhallinenkin (ajoittain), mutta kun melkein kaikki on aina kivaa ja tuli polttaa tassujen alla, niin minkäs teet! ;)

Loppupisteet yhteensä siis 187 ja saan taas pyytää Miinalta anteeksi sitä, että oon aliarvoinu sitä ;) Sen käytös koko testin aikana oli pelkkää Miinaa ja avasi taas mun silmiä koko otuksen suhteen. Ohan se kaikkine omine hössötyksineen aivan ainutlaatuinen pakkaus.